Puiden latvoissa Esperanzan salaperäisessä mäntymetsässä

Noustessa Esperanzan salaperäisen metsän uumeniin ilma viilenee nopeasti ja metsä muuttuu tiheämmäksi kanarianmäntyjen kohotessa yhä korkeammalle kohti taivasta. Puiden latvoissa häämöttää erikoisen näköisiä köysiratoja polkuineen, liaaneineen ja tikkaineen, joita pitkin seikkaillaan kohta puusta toiseen.

Kiipeilyopas ojentaa kaikille valjaat, ja näyttää ensin, kuinka ne kiinnitetään vaijeriin ja opastaa sitten, miten seikkailupuiston köysiradoilla liikutaan. Yhtäkkiä opas istahtaa rautavaijerissa kiinni olevien valjaiden varaan – ja heilahtaa ilmassa puolelta toiselle! Seikkailijat huokaisevat yhteen ääneen huomatakseen, että tilanteessa ei käynyt kuinkaan. Jatkuvavarmisteinen kiinnityssysteemi takaa, ettei vaijerilta pääse mitenkään tippumaan, vaan sen varaan jää köyden ja turvavarusteiden avulla roikkumaan.

Vatsanpohjaa kutkuttaa puiden vilistessä silmissä ja vauhdin kiihtyessä vaijeriliulla yhä lujemmaksi. Sen loppuvaiheilla on syytä olla tarkkana, sillä apuna on tarkoitus käyttää omia jalkoja, ja ottaa liun päätteeksi muutama juoksuaskel laskeutuakseen maahan mahdollisimman pehmeästi. Toinen vaihtoehto on suosiolla kaatua rähmälleen pehmeään heinäkasaan, joka ensiyrittämällä vaikuttaa varteenotettavammalta vaihtoehdolta.

Forestal Park Tenerife -seikkailupuiston ja koko Kanariansaarten pisin vaijeriliuku lipuu ilmojen halki 230 metrin matkan ja koko alueen korkein kohta kohoaa erilaisia esteitä pitkin jopa 30 metriin. Tikkaiden yläpäähän ei koskaan kannata jäädä liiaksi pitkäksi aikaa tiirailemaan alas, vaan jatkaa reippaasti eteenpäin esteeltä toiselle ettei rupea turhia huimaamaan. Vaijeria pitkin liukui myös Tan Chin, jota hurja vauhti ei tunnu häiritsevän.

“Seikkailu puistossa oli ehdottomasti jännittävä ja kiinnostava kokemus, joka sai oman korkeanpaikankammoni nostamaan päätään, vaikka minulla ei sellaista varsinaisesti olekaan. Samalla oli pakko luottaa omaan itseensä, sillä jokaisen on kiinnitettävä itsensä vaijeriin ja uskaltauduttava jatkamaan eteenpäin. Parhaimmillaan esteillä liikkuminen, liukuminen vaijereilla ja hyppääminen tuntemattomaan oli jännityksestä huolimatta todella hauskaa.”